perjantai 18. marraskuuta 2011


The Day After Tomorrow


Wikipedia tietoa:

The Day After Tomorrow on yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 2004. Elokuvan aiheena on kasvihuoneilmiö ja sen seuraukset. Monia vuosia ilmastotieteilijät ovat varoitelleet siitä, että fossiilisten polttoaineiden polttaminen vahingoittaa ilmaston tasapainoa ja saattaa muuttaa merivirtojen kulkureittejä. Tämä johtaisi siihen, että Golfvirta pysähtyisi ja Eurooppa sekä Pohjois-Amerikka jäätyisivät.
Elokuva pohjautuu kirjaan The Coming Global Superstorm. Meteorologian asiantuntijat ovat suhtautuneet erittäin kriittisesti kirjan kuvaamaan skenaarioon. Erityisesti nopeaa kylmän stratosfääri-ilman virtausta alailmakehään kirjan kuvaamalla tavalla pidetään fysiikan lakien vastaisena. Kirjan kirjoittajat ovat rajatieteistä kiinnostunut radiojuontaja Art Bell ja kirjailija Whitley Strieber, joka väittää joutuneensa UFO-kaappauksen uhriksi.
Ohjaaja Roland Emmerich huomasi kuvatessaan elokuvaa Patriot, että kuvauspaikan lähistöllä tapahtui epätavallisen paljon tornadoja. Hotellin kirjahyllyssä Emmerich huomasi kirjan ja luettuaan sen totesi, että sen aiheesta saisi hyvän elokuvan. Elokuvan visuaalisesti vaikuttaviksi kehutut digitaaliset erikoistehosteet teki Industrial Light & Magic.

Kymppiluokan huomioita elokuvasta:

Elokuva nimi on suomeksi käännettynä Ylihuomenna.
Elokuva alkaa tilanteessa, jossa Hallin perhe joutuu eroamaan toisistaan vähän ennen kuin alkaa tapahtua ja ilmasto alkaa järkkyä kriittiselle tasolle.
Ensin tulee lumisade Intiaan , sitten raekuuro Japaniin. Sen jälkeen hurrikaanit ja tornadot Los Angelesiin. Lopuksi tsunami ja lumimyrsky New Yorkiin ja päivän päätteeksi lopullisin, mutta vaarallisin uhka, pakkanen.

Tässä elokuvassa kuvataan ilmastonmuutosta hyvin, mutta jos verrataan todellisuuden ilmastonmuutokseen, niin ensimmäisenä esim. elokuvassa ei näytetty pientäkään maanjäristystä, mikä olisi aiheuttanut tsunamin iskemisen New Yorkiin. Todellisuudessa, jos tsunamin olisi pitänyt iskeytyä New Yorkiin , niin maan mannerlaattojen olisi pitänyt juuttua ensin toisiinsa kiinni ja sitten, kun niitten kahden mannerlaattojen välille olisi kasvanut jännitettä tarpeeksi paljon, niin lopuksi sen olisi pitänyt sitten purkautua hetkenä minä hyvänsä.

Toisena esim. elokuvassa, jossa keskitytään Los Angelesiin ja siinä muodostuvista pyörremyrskyistä ja tornadoista, niin muistanette, että Los Angeles sijaitsee lähellä rannikkoa. Todellisuudessa pyörremyrskyt ja tornadot havaitaan enemmän niillä alueilla, joiden lähettyvillä ei ole rannikkoa ja niitten synnystä sen verran vielä, että ne vaativat maanpinnan kosteutta ja yksittäisten ukkospilvien liikkeitä voidakseen olla havaittavissa.

torstai 17. marraskuuta 2011

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa . Muutokset voivat tapahtua esimerkiksi sadannoissa, lämpötiloissa ja ilmastossa tuulikuvioissa.

Tällä hetkellä maapallon ilmasto lämpenee , koska maapallon ilmakehässä on liikaa kaasuja. Kaasut estää auringon säteilyn karkaamisen avaruuteen. Ihmiset tuottavat valtavia määriä näitä kaasuja, jotka syntyvät energiantuotannossa , liikennessä, maataudessa, teollisuuden prosesseissa, kaatopaikkoilla ja metsäpaloissa.

Ilmastotutkimukseen liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä. Ilmastonmuutoksenvaikutukset myös vaihtelevat alueittain. Tästä huolimattta ilmiön kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan selkeän kielteinen. Jos lämpötila nousee tämän vuosisadan loppuun mennessä 3,5°C, lisäys vakiintunee lopullisesti lähes 9°C:n tasolle vasta vuosisatoja myöhemmin. Vertailun vuoksi Suomen ilmasto nykyistä kylmempi. Tuolloin Suomi oli pettynyt kahden kilometrin paksuiseen mannerjäähän.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan muun muassa nostavaa merenpintaa ja hukuttaa saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja, pienentää luonnon monimuotoisuutta, heikentävän satoja monilla alueilla, lisäävän tai voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä ja laajentavan malarian kaltaisten trooppisten tautien levinneisyyttä.

Kioton sopimuksella tarkoitetaan laillisesti sitovaa lisäsopimusta, jonka allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat yhdessä taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Kesäkuuhun 2009 mennessä 183 maata oli sitoutunut pöytäkirjaan. Neljä maata on allekirjoittanut pöytäkirjan, muttei sitoutunut (Kroatia, Monaco, Sambia ja Yhdysvallat). Venäjä sitoutui pöytäkirjan lokakuussa 2004. Presidentti Vlandimir Putin allekirjoitti sen 4. marraskuuta 2004, jonka myötä Kioton pöytökirja astui lopullisesti voimaan 16. helmikuuta 2005. Australia sitoutui pöytäkirjan 3. joulukuuta 2007. Vaikka Yhdysvallat on allekirjoittanut pöytäkirjan, ei se aio sitoutua tai vetäytyä siitä . Pöytäkirja ei sido Yhdysvaltoja ennen sitotuista.





Nään ja Özlem.